Työpaikkoja on tietysti monenlaisia, ja joissain töissä ollaan ehkä enemmän yksin kuin joissain – mutta yleensä meidän pitää olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa, ja varsinkin työkavereittemme kanssa ison osan päivää. Siksi hyvät vuorovaikutussuhteet ovat kullanarvoisia jo pelkästään työpaikan ilmapiirin vuoksi, mutta myös töiden sujuvuuden ja yritysten tavoitteiden kannalta. Mitä oikeastaan on hyvä kommunikointi, ja mitä voimme tehdä sen parantamiseksi? Lähdetäänpä tarkastelemaan tätä.

Kommunikaatiotaidot

Jollakin henkilöllä saattaa olla aivan erinomaiset puhelahjat; hän on hauska, sympaattinen, eikä jää tuppisuuksi millään. Mutta hyvässä kommunikoinnissa tarvitaan muutakin – vuorovaikutus-, neuvottelu- ja esiintymistaidot ovat myös tärkeitä. Esimerkiksi erään tutkimuksen mukaan hyvällä myyjällä, jonka työn ydinasia on olla tekemisissä ihmisten kanssa, on erinomaiset vuorovaikutustaidot. Vuorovaikutukseen kuuluu puhumisen lisäksi aivan ehdottomasti myös kuunteleminen. Erään vanhan sanonnan mukaan ihmisellä on hyvästä syystä vain yksi suu, mutta kaksi korvaa. Keskusteleminen tarkoittaa sekä puhumista että kuuntelemista. Tällaiset vuorovaikutustaidot eivät ole useinkaan itsestäänselvyyksiä, vaan saattavat monesti vaatia opettelua – mutta se on sen arvoista.

avoimuus tarkoittaa mahdollisuuksien luomista

Hyvän työyhteisön toimintaperiaatteita on monia, ja niihin kuuluvat muun muassa avoimuus, erilaisuuden kunnioittaminen, ystävällisyys, ja hyvä vuorovaikutus ja kommunikaatio. Näillä periaatteilla päästään jo hyvin pitkälle! Avoimuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskustelulle luodaan mahdollisuuksia, ja että jokainen voi sanoa ääneen sen mitä ajattelee. Kaikkia työyhteisön jäseniä kuullaan riippumatta heidän työtehtävästään. Työkavereiden erilaisuutta kunnioitetaan, ja heistä ollaan kiinnostuneita. Kun ollaan ystävällisiä, silloin kohdellaan muita samoin kuin toivoisimme heidän kohtelevan itseämme; kultainen sääntö siis käytännön toteutuksena.

Hyviin kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös se, että toisia siis todella kuunnellaan. Ei keskeytetä, huudella väliin, tai millään lailla nolata työkaveria. Ei tyrmätä tai mitätöidä hänen ajatuksiaan, vaikka emme niitä välttämättä kannattaisikaan; kuunnellaan rauhassa hänen asiansa loppuun asti. Voidaan vaikka rakentavasti kysellä lisää, ja olla näin ratkaisukeskeisiä. Yhteinen työ ja yhteiset tavoitteet on se mitä kohti mennään. Ja kun toimitaan näin, myönteisellä ajatuspohjalla, se vaikuttaa myönteisesti myös koko työyhteisöön.

Ongelmien voittaminen

Koska yksi tärkeimmistä organisaatioiden menestystekijöistä on hyvä kommunikointi, ja sen kautta syntyvät rakentavat ja myönteiset ihmissuhteet, täytyy mahdolliset ongelmatilanteet saada purettua. Mitä tällaisia ongelmia voisi olla? Joskus hyvinkin vähäpätöiset asiat ovat johtaneet huonoon ja vajavaiseen vuorovaikutukseen; esimerkiksi väärät eleet tai kasvonilmeet väärään aikaan, kenties suoranaisia tunteenpurkauksia, tai harkitsemattomia kommentteja kollegan ideoista. Nämä asiat ovat saattaneet hiertää työyhteisössä kauankin, jopa vuosien ajan. Siksi täytyy miettiä sitä, että vuorovaikutus koostuu ihan jokaisesta pienestä hetkestä, jolloin ollaan tekemisissä toisten kanssa. Usein ongelmana on se, ettemme oikeastaan ole läsnä tilanteessa. Siis fyysisesti olemme, mutta emme kuuntele ja kommunikoi todella; saatamme miettiä jotain aivan muuta, murehtia odottamassa olevia tehtäviä, tai vaikka palaverissa lähinnä surffailla netissä tai somessa. Olemme ikään kuin olevinamme läsnä, mutta tosiasiassa muut vaistoavat huonon keskittymisemme.

Tämän tilanteen voittamiseksi on ymmärrettävä, että jokainen kohtaaminen, jokainen tilanne kollegoiden kesken on käytettävä niin että se lataa positiivista energiaa. Ole todella läsnä, kuuntele, kysy, vastaa, kerro avoimesti omista näkökulmistasi, osoita arvostavasi toisten mielipiteitä – näin toimimalla luot omalta osaltasi hyvää yhteishenkeä, toimivuutta ja luovuutta työyhteisöön. Eräs Sydneyn yliopistossa toimiva professori kiteytti asian mainiosti muutamalla sanalla, kertoen kuinka organisaatiossa kommunikoinnin laatu ratkaisee ihmissuhteiden laadun, ja kuinka ihmissuhteiden laatu taas ratkaisee organisaation menestyksen ja kilpailukyvyn. Viisaita sanoja – jos kommunikointi on positiivista, ihmiset kukoistavat varmasti sekä työpaikalla että kotioloissa; mikäs sen parempaa!